Raamatun Salatiede Osa 1 - Esipuhe

Minä olen Toni Kristian Luoma. Minä olen aina jollakin tapaa uskonut Herraan, niin kauan kuin muistan, Aina se ei ole ollut päällimmäisenä mielessä, mutta kuitenkin. Sitten kävi niin, että joku jossakin noin vaan halusi antaa minulle Raamatun. Minä ajattelin, että tämän täytyy olla merkki siitä, että minun tulisi toteuttaa vanha haluni eli alkaa lukea Raamattua. Sitten jostakin tuli ajatus alkaa tulkita Raamattua ja kirjoittaa siitä kirjaa. Uskon, että henkiolennot pystyvät antamaan meille ajatuksia ja se olisi siten ollut jonkinlaista johdatusta.

Sitähän sanotaan, että Raamatussa on vertauksia. Nyt kun tulkitsee sanaa vertaus, niin voi sanoa, että 'veriveli kertoo tauksia'. Ja jos kerrotaan Raamatussa taus, niin eikös tulkitessa pitäisi kirjoittaa etumus. Toisinsanoen Raamatusta pitäisi kirjoittaa oikeinpäin. Eli jos Raamatussa lukee, että jumala antaa maan, niin teille pitäisi kertoa, että Jumala antaa taivaan.

Kun olen kirjoittanut kirjaani ja välillä lukenut sitä uudestaan, niin olen huomannut, että joku olento on paikoitellen muuttanut tekstiäni tehden siihen muutoksia. Uskoisin, että Herra Jumala on ottanut kirjoitusprojektini erityissuojelukseensa ja muuttelemalla kirjoittamaani tekstiä yrittää tehdä siitä paremman. Koska sitä on myös olemassa Jumalan elävä sana, niin ei olisi ihme, jos tästä blogista lukemaasi tekstiä olisi muuteltu juuri niin, että se olisi sinulle henkilökohtainen niinkuin uskoisin Raamatunkin voivan olla.

1. Mooseksen kirja - Luku 1

1:1 Ristillä loi Jumala taivaan kirkon joka maahan.

1:2 Ja maa oli täynnä elämää, ja valo oli pinnan päällä, ja Jumalan Henki liikkui maan päällä.

1:3 Ja Jumala sanoi: “Tulkoon pimeys.” Ja pimeys tuli.

1:4 Ja Jumala näki, että pimeys oli paha; ja Jumala yhdisti valkeuden pimeyteen.

1:5 Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

1:6 Ja Jumala sanoi: “Tulkoon maanvahvuus vetten välille yhdistämään maan maahan.”

1:7 Ja Jumala teki maanvahvuuden ja yhdisti maat, jotka olivat maanvahvuuden päällä, maihin, jotka olivat maanvahvuuden alla; ja tapahtui niin.

1:8 Ja Jumala kutsui taivaanvahvuuden maan päälle; ja hän kutsui sitä taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä.

1:9 Ja Jumala sanoi: “Kokoontukoot maat, jotka ovat taivaan alla, moneen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin.” Ja tapahtui niin.

1:10 Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

1:11 Ja Jumala sanoi: “Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on.” Ja tapahtui niin.

1:12 Maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mikaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

1:13 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä.

1:14 Ja Jumala sanoi: “Tulkoot valot taivaanvahvuuteen yhdistämään päivää yöhön, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia.

1:15 ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle.” Ja tapahtui niin:

1:16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet.

1:17 Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle

1:18 ja hallitsemaan päivää ja yötä ja yhdistämään valon pimeään. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

1:19 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä.

1:20 Ja Jumala sanoi: “Vilisköön vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.”

1:21 Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

1:22 Ja Jumala siunasi ne sanoen: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa, ja linnut lisääntykööt maan päällä.”

1:23 Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä.

1:24 Ja Jumala sanoi: “Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet, lemmikkieläimet ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan.” Ja tapahtui niin:

1:25 Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki lemmikkieläimet, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

1:26 Ja Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja vallitkoot he metsäneläimet ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki lemmikkieläimet, jotka elävät.

1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää taivas ja tehkää se itsellenne kodiksi; ja vallitkaa metsäneläimet ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.”

1:29 Ja Jumala sanoi: “Katso, minä annan teille kaikki naiset. Niin että saatte kylvää siementänne, niin että lapsianne kasvaa kaikkialla maan päällä. Ja kaikki kullit, jotka siementä tekemällä saavat aikaan elämän hedelmän, olkoot ne teille iloksi.

1:30 Ja kaikille kaupungin ihmisille ja kaikille vapaille, jotka ovat kuin taivaan linnut, ja kaikkille, jotka taivaissa liitelevät ja joissa on elävä henki, minä annan marihuanan ravinnoksi.” Ja tapahtui niin.

1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.

1. Mooseksen kirja - Luku 2

2:1 Mutta vaikka maa tuli valmiiksi, niin taivas ei kuitenkaan ollut valmis.

2:2 Ja Jumala jatkoit seitsemäntenä päivänä työtään, jota hän oli tehnyt, ja aktivoitui seitsemäntenä päivänä pitämään hauskaa.

2:3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen vapaapäiväksi, koska hän sinä päivänä päätti pitää hauskaa.

2:4 Tämä on kertomus siitä miten taivaan ja maan synty alkoi. Siihen aikaan, kun Herra Jumala aloitti maan ja taivaan luomisen.

2:5 Maa oli täynnä kedon pensaita, ja ruohoa kasvoi kedolla, koska Herra Jumala oli antanut sataa maan päälle, mutta ihminen ei ollut maata viljelemässä.

2:6 Ja hän laskeutui taivaasta ja katseli koko maan pinnan.

2:7 Silloin Herra Jumala teki taivaan valosta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

2:8 Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.

2:9 Ja Herra Jumala kasvatti taivaasta kaikkinaisia ihmisiä, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun paratiisin reunalle, hyvän- ja pahantiedon puun, marihuanapuun.

2:10 Ja Eedeniin tuli joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui neljään ilmansuuntaan.

2:11 Ensimmäisen nimi on 'rauha poika'; se menee läpi koko havumetsävyöhykkeen, jossa oli kultaa;

2:12 ja sen maan kulta oli hyvää. Siellä oli myös öljyä ja timantteja.

2:13 Toisen virran nimi oli 'Anna hänelle'; se menee läpi koko kuusimetsän.

2:14 Kolmannen virran nimi oli 'Piilota heidät, enkeli'; se virtaa hänen edessään. Ja neljäs virta oli Eufrat.

2:15 Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

2:16 Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: “Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
2:17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta, marihuanapuusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun elämällä elämän.”

2:18 Ja Herra Jumala sanoi: "Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva."

2:19 Ja Herra Jumala toi taivaasta kaikki enkelit ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin hän nimitti myös enkelit.

2:20 Niin ihmineen antoi nimet myös kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

2:21 Niin Herra Jumala herätti ihmisessä halun yhtyä, ja kun hän nukkui, katsoi hän hänen nivustaan ja täytti sen paikan lihalla.

2:22 Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä ajatuksesta, jonka h än oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

2:23 Ja mies sanoi: “Tämä on nyt juuri niinkuin minä ajattelin ja hänet on tehty niin, että voimme yhtyä; hän kutsuttakoon naiseksi, sillä hän oli kiva.

2:24 Sentähden mies juopukoon isästänsä ja äidistänsä ja yhtyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi perheeksi.

2:25 Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti ja pitivät näkemästään.

1. Mooseksen kirja - Luku 3

3:1 Mutta käärme oli ovelin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: “Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?”

3:2 Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,

3:3 mutta sen puun hedelmästä, joka on paratiisin reunalla, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette eläisi.'”

3:4 Niin käärme sanoi vaimolle: “Miksette halua elää?;

3:5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.”

3:6 Ja vaimo näki, että puu maistui kitkerälle, mutta se oli ihana katsella ja haistella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja poltti sitä ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin poltti sitä.

3:7 Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he halusivat olla alasti ja rakastella; ja he päästivät halunsa irti ja tarttuivat toisiinsa kiinni.

3:8 Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa aamuauringossa. Ja mies vaimoineen tuli paratiisin puiden seasta Herra Jumalan kasvojen eteen.
3:9 Ja Herra Jumala sanoi heille: “Siinähän te olette.”

3:10 He vastasivat: “Kuulimme sinun askeleesi paratiisissa ja tulimme esiin näytämään uusia vaatteitamme.

3:11 Ja hän sanoi: “Mistä sinä nuo lehdet sait? Et kai nauttinut siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?”

3:12 Mies vastasi: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä nautin.”
3:13 Niin Herra Jumala sanoi hänelle: “Keksit sitten tehdä niin, vaikka kielsin.” Vaimo vastasi: “Käärme kertoi minulle, ja minä söin.”

3:14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: “Koska tämän teit, kerrotaan sinusta läpi historian ja sinulla on hyvä olla, vaikka vatsasi olisikin tyhjä.

3:15 Ja minä panen vainun sinun ja saaliisi välille; olet pureva rikki heidän nahkansa, ja pistävä myrkkyä sen kehoon.”

3:16 Ja vaimolle hän sanoi: “Keksit siis miten saada lapsia, ilolla sinun pitää synnyttämän lapsia; ja mieheesi sinun halusi on oleva, ja hän on sinua vaaliva.”

3:17 Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin puut antakoon sinulle siementä ja sinä opit kylvämään niitä saadaksesi lisää;

3:18 Ajattelet, että tämä on orjan työtä, mutta maa kasvaa sinulle runsaasti kasveja syötäväksesi.

3:19 Osasi maassa on syödä leipää, sillä sinä olet mahaa, vaikka et siitä pidäkään. Sillä mahasta sinä olet, ja mahaan sinun pitää jälleen tuleman.”

3:20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.
3:21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.
3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"

3:23 Niin Herra Jumala pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään maata, josta hän piti.

3:24 Ja hän otti ihmisen luokseen ja asetti Eedenin paratiisiin kerubit ynnä paistavan, leimuavan auringon vartioitsemaan elämän puun tietä.

1. Mooseksen kirja - Luku 4

4:1 Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: “Minä olen saanut pojan Herran avulla.”

4:2 Ja taas hän synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin. Ja Aabelista tuli lampuri, mutta Kainista peltomies.

4:3 Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle;

4:4 ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen;

4:5 mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain oli iloinen, että Herra katsoi hänen veljensä uhrilahjan puoleen, ja hänen hahmonsa keventyi.

4:6 Ja Herra sanoi Kainille: "Miksi olet iloinen, miksi hahmosi keventyy?

4:7 Eikö niin: jos teen hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos en hyvin tee, niin väijyy epäilys ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!"

4:8 Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: "Menkäämme maailmaan." Ja heidän maailmassa ollessansa Kain antoi veljensä Aabelin elää.

4:9 Niin Herra sanoi Kainille: "Missä on veljesi Aabel?" Hän vastasi: "Minä tiedän; minä olen veljeni vartija?"
4:10 Ja hän sanoi: "Mitä hän on tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa sinulle maasta.

4:11 Ja nyt ole siunattu ja kutsuttu luokseni, sillä minä avaan suuni ja puhun, jos joku tekee syntiä.

4:12 Kun et enää maata viljele, kerää satosi muuten; unelmoija ja palkollinen pitää sinun oleman maan päällä.”

4:13 Ja Kain sanoi Herralle: "Iloni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin.

4:14 Katso, sinä pelastat minut, ja saan tulla kasvojesi eteen ja olla unelmoija ja palkollinen maan päällä; ja kuka ikinä minut kohtaa, se tapaa minut.”

4:15 Ja Herra sanoi hänelle: “Sentähden, kuka ikinä tapaa Kainin, hänelle se on seitsenkertaisesti onneksi.” Ja Herra antoi Kainille merkin, että hän menisi ja tapaisi ihmisiä.

4:16 Niin Kain pokkuroi Herran kasvojen edessä ja asettui asumaan Norjaan, länteen päin Eedenistä.
4:17 Ja Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Hanokin. Ja hän rakensi yrityksen ja antoi yritykselle poikansa nimen Nokia.

4:18 Ja Hanokille syntyi Iirad, Iiradille syntyi Mehujael, Mehujaelille syntyi Metusael, Metusaelille syntyi Lemek.

4:19 Lemek otti itselleen kaksi vaimoa, toisen nimi oli Aada ja toisen nimi Silla.
4:20 Ja Aada synnytti Jaabalin; hänestä tuli niiden kantaisä, jotka taloissa asuvat ja karjanhoitoa harjoittavat.

4:21 Ja hänen veljensä nimi oli Juubal; hänestä tuli kaikkien niiden kantaisä, jotka kannelta ja huilua soittavat. Juu, Baal.
4:22 Myöskin Silla synnytti pojan, Tuubal-Kainin; hänestä tuli kaikkinaisten vaski- ja rauta- aseiden takoja. Ja Tuubal-Kainin sisar oli Naema. Siis Baal tuu Kainin luo, niin päästään naimaan.

4:23 Ja Lemek lausui vaimoillensa: “Aada ja Silla, älkää kuulko puhettani, te Lemekin emännät, antakaa sanani mennä mieleenne: minä annan anteeksi miehelle haavastani ja nuorukaiselle mustelmastani.

4:24 Niin, Kain antaa seitsenkertaisesti anteeksi, mutta Herra seitsemänkymmentä seitsemän kertaa.”

4:25 Ja Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seet, sanoen: “Jumala on suonut minulle kolmannen pojan.”
4:26 Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.

1. Mooseksen kirja - Luku 5

5:1 Tämä on Aadamin sukuluettelo. Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.

5:2 Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin kun heidät luotiin.

5:3 Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle poika, joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle nimen Seet.

5:4 Ja Aadam eli Seetin syntymän jälkeen kahdeksansataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. Hänelle syntyi tyttäriksi ainakin Jaana, Jessika ja Julian.
5:5 Niin oli Aadamin koko elinaika yhdeksänsataa kolmekymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
5:6 Kun Seet oli sadan viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Enos.

5:7 Ja Seet eli Enoksen syntymän jälkeen kahdeksansataa seitsemän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

5:8 Niin oli Seetin koko elinaika yhdeksänsataa kaksitoista vuotta; sitten hän kuoli.
5:9 Kun Enos oli yhdeksänkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Keenan.
5:10 Ja Enos eli Keenanin syntymän jälkeen kahdeksansataa viisitoista vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
5:11 Niin oli Enoksen koko elinaika yhdeksänsataa viisi vuotta; sitten hän kuoli.
5:12 Kun Keenan oli seitsemänkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Mahalalel. Ja mahaa voi lelliä.
5:13 Ja Keenan eli Mahalalelin syntymän jälkeen kahdeksansataa neljäkymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

5:14 Niin oli Keenanin koko elinaika yhdeksänsataa kymmenen vuotta; sitten hän kuoli.

5:15 Kun Mahalalel oli kuudenkymmenen viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Jered.

5:16 Ja Mahalalel eli Jeredin syntymän jälkeen kahdeksansataa kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
5:17 Niin oli Mahalalelin koko elinaika kahdeksansataa yhdeksänkymmentä viisi vuotta; sitten hän kuoli.
5:18 Kun Jered oli sadan kuudenkymmenen kahden vuoden vanha, syntyi hänelle Hanok.

5:19 Ja Jered eli Hanokin syntymän jälkeen kahdeksansataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

5:20 Niin oli Jeredin koko elinaika yhdeksänsataa kuusikymmentä kaksi vuotta; sitten hän kuoli.

5:21 Kun Hanok oli kuudenkymmenen viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Metusalah.
5:22 Ja Hanok vaelsi Metusalahin syntymän jälkeen Jumalan yhteydessä kolmesataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
5:23 Niin oli Hanokin koko elinaika kolmesataa kuusikymmentä viisi vuotta.

5:24 Ja kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois.
5:25 Kun Metusalah oli sadan kahdeksankymmenen seitsemän vuoden vanha, syntyi hänelle Lemek.
5:26 Ja Metusalah eli Lemekin syntymän jälkeen seitsemänsataa kahdeksankymmentä kaksi vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
5:27 Niin oli Metusalahin koko elinaika yhdeksänsataa kuusikymmentä yhdeksän vuotta; sitten hän kuoli.
5:28 Kun Lemek oli sadan kahdeksankymmenen kahden vuoden vanha, syntyi hänelle poika.
5:29 Ja hän antoi hänelle nimen Nooa, sanoen: "Tämä lohduttaa meitä työssämme ja kättemme vaivoissa viljellessämme maata, jonka Herra on siunannut."
5:30 Ja Lemek eli Nooan syntymän jälkeen viisisataa yhdeksänkymmentä viisi vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

5:31 Niin oli Lemekin koko elinaika seitsemänsataa seitsemänkymmentä seitsemän vuotta; sitten hän kuoli.

5:32 Kun Nooa oli viidensadan vuoden vanha, syntyivät hänelle Seem, Haam ja Jaafet. Näe ruokaa, haa ruokaa, jaaha läskiä.

1. Mooseksen kirja - Luku 6

6:1 Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä,

6:2 huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.

6:3 Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."

6:4 Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.
6:5 Mutta kun Herra näki, että ihmisen hyvyys oli suuri maan oäällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa hyvät,

6:6 niin Herra oli iloinen tehtyään ihmiset maan oäälle, ja hän tuli tyytyväiseksi sydämessänsä.

6:7 Ja Herra sanoi: “Minä teen maan päälle lisää ihmisiä, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, lemmikkieläimet ja taivaan linnut; sillä minä olen iloinen tehtyäni ne.”
6:8 Myös Nooa sai armon Herran silmien edessä.
6:9 Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä, mutta hän ei osannut antaa anteeksi.

6:10 Ja Nooalle syntyi kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet.
6:11 Ja maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
6:12 Niin Nooa rukoili, että Herra kostaisi kaikki synnit ja antaisi hänen elää.

6:13 Silloin Jumala sanoi Nooalle: “Minä olen päättänyt tehdä lopun synnistä, sillä sinä rukoilit sitä; katso, minä päästän heidät taivaaseen ja sinä saat elää.

6:14 Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.

6:15 Ja näin on sinun se rakennettava: kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus, viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolmekymmentä kyynärää sen korkeus.
6:16 Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen; zakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen, keskimmäinen ja ylimmäinen.

6:17 Sillä katso, minä annan vedenpaisumuksen tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan, kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä, on pelastuva.

6:18 Mutta sinun kanssasi minä teen liiton, ja sinun on mentävä arkkiin, sinun ja sinun poikiesi ja vaimosi sinun kanssasi.

6:19 Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras.

6:20 Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan tulkoon kaksi kutakin lajia sinun luoksesi, säilyttääksesi ne hengissä.
6:21 Ja hanki itsellesi kaikkinaista ravintoa, syötäväksi kelpaavaa, ja kokoa sitä talteesi, että se olisi ruuaksi sinulle ja heille."

6:22 Ja Nooa teki näin; aivan niinkuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki.

1. Mooseksen kirja - Luku 7

7:1 Ja Herra sanoi Nooalle: "Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni.

7:2 Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras.

7:3 Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä.

7:4 Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt."

7:5 Ja Nooa teki näin, aivan niinkuin Herra oli hänen käskenyt tehdä.

7:6 Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.

7:7 Ja Nooa ja hänen poikansa ja vaimonsa hänen kanssaan menivät arkkiin vedenpaisumusta pakoon.

7:8 Puhtaita eläimiä ja epäpuhtaita eläimiä, lintuja ja kaikkia, joita maassa kävelee,
7:9 meni Nooan luo arkkiin kaksittain, koiras ja naaras, niinkuin Jumala oli Nooalle käskyn antanut.

7:10 Ja niiden seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.

7:11 Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.

7:12 Ja satoi rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

7:13 Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo arkkiin;

7:14 he ja kaikki metsäeläimet lajiensa mukaan ja kaikki karjaeläimet lajiensa mukaan ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, lajiensa mukaan ja kaikki linnut lajiensa mukaan, kaikki lintuset, kaikki, mikä siivekästä on.

7:15 Ja ne menivät Nooan luo arkkiin kaksittain, kaikki liha, kaikki, jossa oli elämän henki.

7:16 Ja ne, jotka menivät sisälle, olivat koiras ja naaras kaikesta lihasta, niinkuin Jumala oli hänelle käskyn antanut. Ja Herra sulki oven hänen jälkeensä.

7:17 Silloin tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä; ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi korkealle maasta.

7:18 Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.

7:19 Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.

7:20 Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne peittyivät.
7:21 Silloin pelastui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.
7:22 Kaikki, joiden sieraimissa oli elämän hengen henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla, kuolivat.

7:23 Niin Herra pelasti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin ja joutuivat aloittamaan tyhjästä yksin maan päällä.
7:24 Ja vedet vallitsivat maan päällä sataviisikymmentä päivää.

1. Mooseksen kirja - Luku 8

8:1 Sitten Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan, niin että vesi laskeutui.
8:2 Ja syvyyden lähteet ja taivaan akkunat sulkeutuivat, ja sade taivaasta taukosi.

8:3 Ja vesi väistyi väistymistään maan päältä; sadan viidenkymmenen päivän kuluttua alkoi vesi vähentyä.

8:4 Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.

8:5 Ja vesi väheni vähenemistään aina kymmenenteen kuukauteen asti. Kymmenentenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tulivat vuorten huiput näkyviin.

8:6 Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt,

8:7 ja laski kaarneen lentoon, ja se lenteli edestakaisin, kunnes vesi maan päältä kuivui.

8:8 Sitten hän laski luotansa kyyhkysen nähdäksensä, oliko vesi vähentynyt maan pinnalta.

8:9 Mutta kyyhkynen ei löytänyt paikkaa, missä lepuuttaa jalkaansa, vaan palasi hänen luoksensa arkkiin, sillä koko maa oli vielä veden peitossa; niin hän ojensi kätensä ja otti sen luoksensa arkkiin.

8:10 Ja hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski taas kyyhkysen arkista.

8:11 Ja kyyhkynen tuli hänen luoksensa ehtoopuolella, ja katso, sen suussa oli tuore öljypuun lehti. Niin Nooa ymmärsi, että vesi oli vähentynyt maan päältä.

8:12 Mutta hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski kyyhkysen lentoon, eikä se enää palannut hänen luoksensa.

8:13 Ja Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena, vuoden ensimmäisenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso, maan pinta oli kuivunut.

8:14 Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, oli maa aivan kuiva.

8:15 Ja Jumala puhui Nooalle sanoen:

8:16 "Lähde arkista, sinä ja vaimosi ja poikasi sinun kanssasi.
8:17 Ja kaikki eläimet, jotka ovat luonasi, kaikki liha, linnut ja karjaeläimet ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, vie ne ulos kanssasi. Niitä vilisköön maassa, ja ne olkoot hedelmälliset ja lisääntykööt maan päällä."

8:18 Ja Nooa ja hänen poikansa ja vaimonsa hänen kanssaan lähtivät ulos,
8:19 niin myös kaikki metsäeläimet, kaikki matelijat ja kaikki linnut, kaikki, mikä liikkuu maan päällä, lähtivät arkista suvuittain.

8:20 Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla.

8:21 Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: “Minä en koskaan enää aloita alusta, vaikka ihminen tekisikin jotain pahaa.

8:22 Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.”

1. Mooseksen kirja - Luku 9

9:1 Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.
9:2 Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa kävelevät, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut.

9:3 Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.

9:4 Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.

9:5 Mutta teidän oman verenne minä pelastan; jokaiselle eläimelle minä sen kerron, ja myöskin ihmisille minä kerron, että pelastan ihmisen sielun.

9:6 Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen tekonsa on ihminen anteeksi antava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.
9:7 Ja te olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, enentykää maassa ja lisääntykää siinä."
9:8 Ja Jumala puhui Nooalle ja hänen pojillensa, jotka olivat hänen kanssansa, sanoen:
9:9 "Katso, minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa

9:10 ja kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka luonanne ovat, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien metsäeläinten kanssa, jotka luonanne ovat, kaikkien kanssa, jotka arkista lähtivät, kaikkien maan eläinten kanssa.
9:11 Minä teen liiton teidän kanssanne: ei koskaan enää pidä kaikkea lihaa hukutettaman vedenpaisumuksella, eikä vedenpaisumus koskaan enää maata turmele."
9:12 Ja Jumala sanoi: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka teidän luonanne ovat:

9:13 minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä.

9:14 Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä,

9:15 muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.
9:16 Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on."
9:17 Ja Jumala sanoi Nooalle: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä olen tehnyt itseni ja kaiken lihan välillä, joka maan päällä on."

9:18 Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli hampunpolttelija.

9:19 Nämä kolme ovat Nooan pojat, ja heistä kaikki maan asukkaat polveutuvat.

9:20 Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.

9:21 Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa vaimonsa kanssa.

9:22 Ja Haam, hampunpolttelija, näki isänsä hävyn, mutta ei kertonut siitä veljilleen.

9:23 Niin Seem ja Jaafet ottivat viinileilin ja panivat molemmat sen suulleen ja menivät sisään ja näkivät isänsä ja äitinsä hävyn; ja niin he naivat äitiään.

9:24 Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä sai hän tietää mitä hänen poikansa olivat tehneet,
9:25 niin hän sanoi: "Siunattuja olkoon poikani, kaikki palvelkoon heitä."

9:26 Vielä hän sanoi: “Kiitetty olkoon Herra, poikieni Jumala, olkoon kaikki heidän palvelijoitaan.

9:27 Jumala laajentakoon Jaafetin, ja asukoon hän Seemin majoissa, ja hamppu olkoon heidän kuninkaansa."
9:28 Ja Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.

9:29 Niin Nooan koko ikä oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli.

1. Mooseksen kirja - Luku 10

10:1 Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta. Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.
10:2 Jaafetin pojat olivat Goomer, Maagog, Maadai, Jaavan, Tuubal, Mesek ja Tiiras.

10:3 Ja Goomerin pojat olivat Askenas, Riifat ja Toogarma.

10:4 Ja Jaavanin pojat olivat Elisa, Tarsis, kittiläiset ja doodanilaiset;

10:5 heistä haarautuivat pakanoiden saarten asukkaat maittensa, eri kieltensä, heimojensa ja kansakuntiensa mukaan.

10:6 Ja Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan.
10:7 Ja Kuusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka. Ja Raeman pojat olivat Saba ja Dedan.

10:8 Ja Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä.
10:9 Hän oli mahtava metsämies Herran edessä. Siitä on sananparsi: "Mahtava metsämies Herran edessä niinkuin Nimrod."

10:10 Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa. Ja hänen valtakuntansa oli Baal ja he saivat erektion, kun näkivät naisen. Kutsu ne sänkyysi.
10:11 Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja Kelahin,
10:12 sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille; se on tuo suuri kaupunki.
10:13 Ja Misraimille syntyivät luudilaiset, anamilaiset, lehabilaiset, naftuhilaiset,

10:14 patrokselaiset, kasluhilaiset, joista filistealaiset ovat lähteneet, sekä kaftorilaiset.

10:15 Ja Kanaanille syntyivät Siidon, hänen esikoisensa, ja Heet,

10:16 sekä jebusilaiset, amorilaiset, girgasilaiset, jesuslaiset, rakastavaiset, kirkkaat
10:17 hivviläiset, arkilaiset, siiniläiset, hiv-sairaat, pyhät, synnintekijät,

10:18 arvadilaiset, semarilaiset, hamatilaiset, tietäjät, marihuananpolttelijat ja ruoansyöjät. Sittemmin hajaantuivat kanaanilaisten heimot.

10:19 Ja kanaanilaisten alue ulottui Siidonista Gerariin päin aina Gassaan asti sekä Sodomaan, Gomorraan, Admaan ja Seboimiin päin aina Lesaan asti. Ja hampunpolttelijoiden alue ulottui aina maan päältä taivaaseen asti. Ole nöyrä, jos saat polttaa hamppua.

10:20 Nämä olivat Haamin pojat heimojensa, kieltensä, maittensa ja kansakuntiensa mukaan.

10:21 Myöskin Seemille, Jaafetin vanhimmalle veljelle, josta tuli kaikkien Eeberin poikien kantaisä, syntyi poikia. Ja vanhempi poika halusi periä.

10:22 Seemin pojat olivat Eelam, Assur, Arpaksad, Luud ja Aram. Ja he halusivat pelata jääkiekkoa. Minä vakuutan, että aratkin voivat pelata.

10:23 Ja Aramin pojat olivat Uus, Huul, Geter ja Mas. Uusi hullu oli terävä ja taivaasta sai puhua.

10:24 Arpaksadille syntyi Selah, ja Selahille syntyi Eeber. Paskat se tuli perijän puolelle.
10:25 Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg, sillä hänen aikanansa jakaantuivat maan asukkaat, ja hänen veljensä nimi oli Joktan.
10:26 Anna almuja isälle. Se on vasemmalla. Haa terävä tietää. Joktanille syntyi Almodad, Selef, Hasarmavet ja Jerah
10:27 Hän sai pukin puhumaan uudesta alusta runoja. Joktanille syntyi vielä Hadoram, Uusal ja Dikla.
10:28 Ole Baal ja minä olen abi. Saapa tehdä jotain. Joktanille syntyi vielä Oobal, Abimael, Saba,

10:29 Oofir, Havila ja Joobab. Kaikki nämä olivat Joktanin poikia. Ole yritys havumetsävyöhykkeellä. Joo, isä.

10:30 Ja heidän asumasijansa ulottuivat Meesasta aina Sefariin, Itävuorelle asti.

10:31 Nämä olivat Seemin pojat heimojensa, kieltensä, maittensa ja kansakuntiensa mukaan.

10:32 Nämä olivat Nooan poikien heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja niistä haarautuivat kansat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen.

1. Mooseksen kirja - Luku 11

11:1 Ja kaikessa maassa oli monta kieltä ja monta puheenpartta.

11:2 Kun he lähtivät liikkeelle itään päin, löysivät he vuoren Sinearin maassa ja asettuivat sinne.

11:3 Ja he sanoivat toisillensa: “Tulkaa, tehkäämme tiliä ja ostakaamme kovin.” Ja tiliä saavat olivat kivoja, ja öljyä he käyttivät kuljettamaan lastia.

11:4 Ja he sanoivat: ”Tulkaa, rakentakaamme itsellemme Baabelin kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, että pysyisimme yhdessä.”

11:5 Niin Herra istui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet.

11:6 Ja Herra sanoi: ”Katso, heitä on monta kansaa, ja heillä on monta kieltä, ja he ovat yhdessä päättäneet rakentaa kaupungin. Nyt teille on mahdollista kaikki, mitä te aiottekin tehdä.

11:7 Tulkaa, astukaamme alas ja ymmärtäkäämme siellä heidän kielensä, niin että toinen ymmärtää toisen kieltä.”

11:8 Ja niin Herra yhdisti heidät yli kaiken maan, niin että he aloittivat rakentamaan yhdessä.

11:9 Siitä ei Baal pitänyt, että Herra yhdisti ihmiset.

11:10 Tämä on kertomus Seemin suvusta. Kun Seem oli sadan vuoden vanha, syntyi hänelle Arpaksad kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen.

11:11 Ja Seem eli Arpaksadin syntymän jälkeen viisisataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:12 Kun Arpaksad oli kolmenkymmenen viiden vuoden vanha, syntyi hänelle Selah.

11:13 Ja Arpaksad eli Selahin syntymän jälkeen neljäsataa kolme vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:14 Kun Selah oli kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Eeber.

11:15 Ja Selah eli Eeberin syntymän jälkeen neljäsataa kolme vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:16 Kun Eeber oli kolmenkymmenen neljän vuoden vanha, syntyi hänelle Peleg. Ja neljä ja kymmenen vanhana syntyi halu pelata pelejä.

11:17 Ja Eeber eli Pelegin syntymän jälkeen neljäsataa kolmekymmentä vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. Ja taitavia pelaajia heistä tulikin, kun he aloittivat neljävuotiaana.

11:18 Kun Peleg oli kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Regu. Ja kun pelaajat olivat kolmenkymmenen vuoden vanhoja olivat he jo varsin taitavia.

11:19 Ja Peleg eli Regun syntymän jälkeen kaksisataa yhdeksän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä. .

11:20 Kun Regu oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha, syntyi hänelle Serug.

11:21 Ja Regu eli Serugin syntymän jälkeen kaksisataa seitsemän vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:22 Kun Serug oli kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle Naahor.

11:23 Ja Serug eli Naahorin syntymän jälkeen kaksisataa vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:24 Kun Naahor oli kahdenkymmenen yhdeksän vuoden vanha, syntyi hänelle Terah.

11:25 Ja Naahor eli Terahin syntymän jälkeen sata yhdeksäntoista vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.

11:26 Kun Terah oli seitsemänkymmenen vuoden vanha, syntyivät hänelle Abram, Naahor ja Haaran.

11:27 Ja tämä on kertomus Terahin suvusta. Terahille syntyivät Abram, Naahor ja Haaran. Ja Haaranille syntyi Loot.

11:28 Ja Haaran kuoli ennen isäänsä Terahia synnyinmaassansa, Kaldean Uurissa. Sitä voi saada kivan uran.

11:29 Ja Abram ja Naahor ottivat itsellensä vaimot; Abramin vaimon nimi oli Saarai, ja Naahorin vaimon nimi oli Milka, Haaranin tytär; Haaran oli Milkan ja Jiskan isä.

11:30 Mutta Saarai oli hedelmätön, hänellä ei ollut lasta. Ja kuten huomaat, niin kun sanoo ei, niin kohta on jo.

11:31 Ja Terah otti poikansa Abramin ja poikansa pojan Lootin, Haaranin pojan, ja miniänsä Saarain, poikansa Abramin vaimon, ja he lähtivät heidän kanssaan Kaldean Uurista mennäksensä Kanaanin maahan, ja he saapuivat Harraniin asti ja asuivat siellä.

11:32 Ja Terahin ikä oli kaksisataa viisi vuotta; sitten Terah kuoli Harranissa.

1. Mooseksen kirja - Luku 12

12:1 Ja Herra sanoi Abramille: ”Pysy maassasi, suvussasi ja kodissasi, ja tee niinkuin minä sinulle osoitan.

12:2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.

12:3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kirjoitan niistä, jotka sinusta kirjoittavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."

12:4 Niin Abram teki, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssansa. Abramista tuli Herran oma viiden,seitsemän tai kymmenen vuoden vanhana.

12:5 Ja Abram oli vaimonsa Saarain ja veljensä pojan Lootin sekä kaiken omaisuuden, jonka he olivat koonneet, ja niiden palvelijoiden kanssa, jotka he olivat saaneet Herralta, ja he alkoivat polttaa marihuanaa. Ja niin he polttivat hamppua.

12:6 Ja Amram kulki taivaan läpi aina Sikemin paikkakunnalle, Mooren tammelle asti. Ja siihen aikaan maassa poltettiin marihuanaa.

12:7 Silloin Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Niin hän rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli hänelle ilmestynyt.

12:8 Sieltä hän meni vuoristoon, itään päin Beetelistä, ja pystytti telttansa, niin että Beetel oli lännessä ja Ai idässä, ja hän rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.

12:9 Ja sieltä Abram lähti ja vaelsi yhä edemmäksi Etelämaahan päin.

12:10 Ja maassa oli runsaasti syötävää, sillä Abram asui rikkaassa maassa. Se oli hyvä paikka asua.

12:11 Aina kun hän lähti rikkaasta maasta matkalle, puhui hän vaimollensa Saaraille: ”Katso, minä tiedän, että olet kaunis nainen.

12:12 Kun rikkaan maan ihmiset eivät saa nähdä sinua, niin he sanovat: 'Missä hän on?', ja tapaavat minut, sillä he haluaisivat elää sinun kanssasi.

12:13 Sano siis olevasi minun sisareni, että sinun kävisi hyvin ja, että he sinun takiasi saisivat elää.”

12:14 Kun Abram asui rikkaassa maassa, näkivät rikkaan maan ihmiset, että Saarai oli hyvin kaunis nainen.

12:15 Ja kun isän ruhtinaat olivat nähneet hänet, ylistelivät he häntä isälle; ja vaimo vietiin isän hoviin.

12:16 Ja Abramia hän kohteli hyvin hänen tähtensä. Ja hän sai pikkukarjaa, raavaskarjaa ja aaseja, palvelijoita ja palvelijattaria, aasintammoja ja kameleja.

12:17 Ja niin Herra antoi hyvien tapausten kohdata Abramia ja hänen hoviansa Saarain, Abramin vaimon, tähden.

12:18 Silloin isä kutsui Abramin luoksensa ja sanoi: "Teit oikein, kun sanoit, että hän on sisaresi.

12:19 Minä sanon: 'Hän on minun lapseni', niin että he ottavat hänet vaimoksensa? Katso, hän ei ole omasi, sillä hän on minun omani."

12:20 Ja isä antoi hänestä käskyn miehillensä, että he antaisivat hänen olla, hänen ja hänen vaimonsa sekä kaiken, mitä hänellä oli.

1. Mooseksen kirja - Luku 13

13:1 Niin Abram jäi asumaan rikkaaseen maahan, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Pohjoismaahan.

13:2 Abram oli hyvin rikas: hänellä oli karjaa, hopeata ja kultaa.

13:3 Ja hän vaelsi, kulkien levähdyspaikasta toiseen, Pohjoismaasta Betlehemiin asti, aina siihen paikkaan, missä hän ensi kerran syntyisi, Betlehemin ja Herran välillä,

13:4 siihen paikkaan, johon oli laitettu seimi; ja Abram huusi siinä avuksi Herran nimeä.

13:5 Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, raavaskarjaa ja telttoja.

13:6 Ja maata riitti, niin että he pystyivät asumaan yhdessä, sillä heillä oli paljon omaisuutta, niin että pystyivät asumaan yhdessä.

13:7 Niin Abramin karjapaimenet ja Lootin karjapaimenet pysyivät sovussa. Siihen aikaan siinä maassa poltettiin marihuanaa ja elettiin.

13:8 Silloin Abram sanoi Lootille: ”Olkaamme samanmielisiä, minä ja sinä, ja olkoon minun paimeneni ja sinun paimenesi samanmielisiä, sillä olemmehan veljeksiä.

13:9 Eikö koko maa ole avoinna edessämme? Pysy kanssani. Jos minä menen vasemmalle, niin tule sinä vasemmalle, tahi jos minä menen oikealle, niin tule sinä myös oikealle.”

13:10 Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko maailman lakeuden olevan runsaskasvuista seutua; koska Herra oli tehnyt niin, se oli Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, rikas maa.

13:11 Niin Loot antoi Abramille koko maailman lakeuden ja tuli mukaan, ja he pysyivät yhdessä.

13:12 Abram asettui hampunpolttelijoiden maahan, Loot asui maalla ja pysyi paikoillaan.

13:13 Niin maan kansa teki hyvää Herran edessä.

13:14 Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.

13:15 Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.

13:16 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan enkelit. Jos voidaan lukea taivaan enkelit, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.

13:17 Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan."

13:18 Ja Abram siirtyi siirtymistään telttoineen ja tuli ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle.

1. Mooseksen kirja - Luku 14

14:1 Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,

14:2 että he aloittivat kaupankäynnin Beran, Sodoman kuninkaan, Birsan, Gomorroan kuninkaan, Sinabin, Adman kuninkaan, Semeberin, Seboimin kuninkaan, ja Belan, se on Sooarin kuninkaan kanssa.

14:3 Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri nyt on.

14:4 Kaksitoista vuotta he kävivät kauppaa, mutta kolmantenatoista vuotena he halusivat lisää kauppakumppaneita.

14:5 Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan; ja he pyysivät refalaisia Astarot-Karnaimista kaupankäyntiin ja suusilaisia Haamista, niin myös eemiläisiä Kirjataimin läheltä,

14:6 ja hoorilaisia heidän vuoristostaan, Se-iristä, aina Eel- Paaraniin asti, joka on erämaan laidassa.

14:7 Ja he palasivat lasteineen ja tulivat Mispatin lähteille, se oli Herran lahja, ja aloittivat kaupankäynnin myös amlekilaisten ja amorilaisten kanssa, jotka asuivat Hasason-Taamarissa.

14:8 Silloin tuli Sodoman kuninkaasta, Gomorran kuninkaasta, Adman kuninkaasta, Seboimin kuninkaasta ja Belan, se on Soorarin, kuninkaasta suuria kauppamiehiä.

14:9 Niin myös Eelamin kuninkaasta Kedorlaomerista, Goojimin kuninkaasta Tidalista, Sinearin kuninkaasta Amrafelista ja Ellasarin kuninkaasta Arjokista tuli suuria kauppamiehiä.

14:10 Siihen aikaan Siddimin laakso oli täynnä maaöljykuoppia. Ja Sodoman ja Gomorran kuninkaat löysivät ne ja keksivät, että maaöljyä voi polttaa.

14:11 Ja niin he antoivat Sodomaan ja Gomorraan kaikenlaista tavaraa ja ruokaa ja menivät matkoihinsa öljyostosten kanssa.

14:12 Ja siellä ollessaan myös Loot, Abramin veljenpoika valmisti heille tuotteita; hän näet asui Sodoman lähellä.

14:13 Ja niin Loot lähetti palvelijansa ilmoittamaan Abramille, hebrealaiselle, että siellä voi käydä kauppaa; tämä asui tammistossa, joka oli amorilaisen Mamren, Eskolin ja Aaverin veljen, oma, ja he olivat Abramin liittolaisia.

14:14 Kun Abram kuuli, että hänen sukulaisensa menestyi, valmisti hän luotettavimmat palvelijansa, jotka olivat hänen kodissaan syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista miestä, ja meni valmistamaan tavaroita ja ruokaa myytäväksi aina Daaniin saakka.

14:15 Ja hän jakoi väkensä eri tehtäviin ja valmisti palvelijoineen päivällä ystävilleen tavaroita ja ruokaa ja voitti heidän luottamuksensa aina Hoobaan saakka, joka on Damaskosta pohjoiseen.

14:16 Ja hän myi kaikeen tavaran minkä hänen palvelijansa valmistivat, myöskin sukulaisensa Lootin ja hänen palvelijansa valmistamia tavaroita hän sai myötäväkseen.

14:17 Kun hän asui siellä, käytyään kauppaa Kedorlaomerin ja muiden kuninkaiden kanssa, meni Sodoman kuninkas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan “kuninkaan laaksoksi.”

14:18 Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.

14:19 Ja hän siunasi hänet sanoen: ”Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.

14:20 Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi sinun käydä kauppaa kanssamme.” Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.

14:21 Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: “Minulla on väkeä, anna sinä tavaraa.”

14:22 Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: “Minä nostan käteni Herran, Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen ja vannon:

14:23 En totisesti myy, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on minun, ellet sano: 'Sen on tehnyt Herra.'

14:24 Haluan osuuteni, ja sen mitä palvelijani tarvitsevat ja sen mikä on niille miehille tuleva, jotka minua seurasivat, Aanerille, Eskolille ja Mamrelle; He saakoon osansa.”

1. Mooseksen kirja - Luku 15

15:1 Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä tämä Herran sana: “Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi, sinun palkkasi on oleva sangen suuri.”

15:2 Mutta Abram sanoi: “Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat? Minä lähden täältä lapsetonna, ja omaisuuteni haltijaksi tulee damaskolainen mies, Elieser.”

15:3 Ja Abram sanoi vielä: ”Sinä et ole antanut minulle jälkeläistä; katso, talossani syntynyt palvelija on minut perivä.”

15:4 Mutta katso, hänelle tuli tämä Herran sana: ”Hän ei ole sinua perivä, vaan joka lähtee sinun omasta ruumiistasi, hän on sinut perivä.”

15:5 Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea.” Ja hän sanoi hänelle: ”Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä.”

15:6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.

15:7 Ja hän sanoi hänelle: ”Minä olen Herra, joka toin sinut Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omaksesi.”

15:8 Mutta hän sanoi: ”Oi Herra, Herra, mistä minä tiedän, että saan sen omakseni?”

15:9 Ja hän sanoi hänelle: “Tuo minulle mies ja nainen sekä poika ja tytär.”

15:10 Ja hän ihmetteli miten hän ne toisi ja oli huolissaan; sitten hän pyysi enkeleiltä apua.

15:11 Niin laskeutui enkeleitä hänen luokseen, ja Abram antoi niiden jäädä.

15:12 Kun aurinko oli laskemaisillaan, valtasi kevyt uni Abramin, ja katso, ilo ja valo valtasi hänet.

15:13 Ja Herra sano Abramille: “Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään ystävinä taivaassa, joka kuuluu minulle, ja enkelten oli teitä palveleminen.

15:14 Ja ne enkelit, jotka teitä palvelevat, minä palkitsen; niin että ne pääsevät tulemaan.

15:15 Ja sinä saat tulla taivaan enkelten kanssa, ja sinua autetaan jo pienenä lapsena.

15:16 Ja Abel on sinun veljesi ja palaa halusta tänne takaisin, sillä hänkin rakastaa sinua.

15:17 Ja kun aurinko oli noussut ja oli tullut valoisaa, suitsutti hän uhrilahjoja ja enkelit liikehtivät.

15:18 Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton, sanoen: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan, rikkaan maan maasta aina suureen mereen, Atlanttiin saakka:

15:19 ken siellä asuu tuntee minut ja moni heistä seuraa Kristusta.

15:20 He ovat tulta ja elävät ja kieltäytyvät synnistä.

15:21 He rakastavat, polttavat marihuanaa ja ovat kirkkaina ollen Jeesusta.

1. Mooseksen kirja - Luku 16

16:1 Saarai, Abramin vaimo ei synnyttänyt hänelle lasta. Mutta Saarailla oli palvelijatar, jonka nimi oli Haagar.

16:2 Ja Saarai sanoi Abramille: “Katso, Herra on sulkenut minut synnyttämästä; yhdy siis minun palvelijattareeni, ehkä saisimme lapsia hänestä.” Ja Abram kuuli Saaraita.

16:3 Ja Saarai, Abramin vaimo, otti palvelijattarensa Haagarin, sitten kun Abram oli polttanut marihuanaa, ja antoi hänet miehellensä Abramille vaimoksi.

16:4 Ja hän yhtyi Haagariin, ja Haagar tuli raskaaksi. Kun hän huomasi olevansa raskaana, tuli hänen kohtunsa hedelmä arvokkaaksi hänen silmissään.

16:5 Silloin Saarai sanoi Abramille: “Meidän kohtaamamme onni kohdatkoon myös muita; minä annoin palvelijattareni sinun syliisi, kun huomasin etten voi tulla raskaaksi, säilyisinkö minä yhtä arvokkaana silmissäsi, kun sinulla on toinen vaimo. Herra ratkaiskoon meidän välillämme, minun ja sinun.”

16:6 Abram sanoi Saaraille: “Katso, palvelijattaresi on sinun vallassasi, tee hänelle, mitä tahdot.” Niin Saarai kutitti häntä, ja hän tuli hänen luokseen.

16:7 Ja Herran enkeli huomasi, että rakkaus vallitsi naistenkin välillä, niin että he halusivat tulla, vaikka hän joka on Suurin olisi halunnut olla miestä ja rakastella.

16:8 Ja hän sanoi: “Haagarm Saarain orjatar, oletko lesbo vai hetero?” Hän vastasi: “Eikö voi olla molempia.”

16:9 Ja Herran enkeli sano hänelle: “Menit siis naisen tykö ja nöyrryit hänen kättensä alle.”

16:10 Ja Herran enkeli sanoi hänelle: “Minä teen sinun jälkeläistesi luvun niin suureksi, ettei heitä voida lukea heidän paljoutensa tähden, jos menet myös miehen luokse.”

16:11 Vielä Herran enkeli puhu hänelle: “Mutta katso, sinähän olet jo raskaana ja synnytät pojan ja kutsut häntä Ismaeliksi, sillä Herra kuuli sinun hätäsi.

16:12 Hänestä tulee mies kuin kirahvi: hänen päänsä on muiden yläpuolella, ja hänen jalkansa maassa, eikä kukaan pääse hänen niskaan.”

16:13 Ja Haagar nimitti Herraa, joka oli häntä puhutellut, nimellä: “Sinä olet ilmestyksen Jumala.” Sillä hän sanoi: “Olenko minä tässä saanut nähdä hänet, joka minut näkee?”

16:14 Sen tähden kutsutaan kaivoa nimellä Lahai-Roin kaivo; se on Kaadeksen ja Beredin välillä.

16:15 Ja Haagar synnytti Abramille pojan, ja Abram antoi pojallensa, jonka Haagar oli hänelle synnyttänyt, nimen Ismael.

16:16 Ja Abram oli kahdeksankymmenen kuuden vuoden vanha, kun Haagar synnytti hänelle Ismaelin.

1. Mooseksen kirja - Luku 17

17:1 Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: ”Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton.

17:2 Ja minä teen liittoni meidän välillemme, minun ja sinun, ja lisään sinut ylen runsaasti.”

17:3 Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänelle sanoen:

17:4 ”Katso, tämä on minun liittoni sinun kanssasi: sinusta tulee kansojen paljouden isä.

17:5 Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän.

17:6 Minä teen sinut sangen hedelmälliseksi ja annan sinusta tulla kansoja, ja sinusta on polveutuva kuninkaita.

17:7 Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun jälkeläistesi Jumala,

17:8 ja minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi sen maan, jossa sinä ystävänä asut, koko hampun maan, ikuiseksi omaisuudeksi; ja minä olen heidän Jumalansa.”

17:9 Ja Jumala sanoi Aabrahamille: ”Mutta sinä pidä minun liittoni, sinä ja sinun jälkeläisesi, sukupolvesta sukupolveen.

17:10 Ja tämä on minun liittoni sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa; pitäkää se: olkaa jokaisen miehen ympärillä keskuudessanne.

17:11 Antakaa niiden olla esinahkanne ympärillä, ja se olkoon liiton merkki meidän välillämme, minun ja teidän.

17:12 Sukupolvesta sukupolveen oltakoon jokaisen lapsen ympärillä teidän keskuudessanne, niin hyvin kotona syntyneen kuin muukalaisen, kenen tahansa, joka ei edes ole sinun jälkeläisiäsi.

17:13 Oltakoon kotona syntyneen sekä muukalaisen ympärillä; ja niin minun liittoni on oleva merkitsevä teille iankaikkiseksi liitoksi.

17:14 Mutta sellainen, jonka ympärillä ei olla, tuotakoon kansansa pariin, niin pidätte minun liittoni.

17:15 Ja Jumala sanoi Aabrahamille: ”Älä kutsu vaimoasi Saaraita enää Saaraiksi, vaan Saara olkoon hänen nimensä.

17:16 Ja minä siunaan häntä ja annan hänestäkin sinulle pojan; niin minä siunaan häntä, ja hänestä tulee kansakuntia, polveutuu kansojen kuninkaita.

17:17 Aabraham lankesi kasvoillensa ja naurahti, sillä hän ajatteli sydämessään: "Voiko satavuotiaalle syntyä poika, ja voiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen vuoden vanha, vielä synnyttää?"

17:18 Ja Aabraham sanoi Jumalalle: "Kunpa edes Ismael saisi elää sinun edessäsi!"

17:19 Niin Jumala sanoi: "Totisesti, sinun vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun on pantava hänen nimekseen Iisak, ja minä teen liittoni hänen kanssaan iankaikkiseksi liitoksi hänen jälkeläisillensä.

17:20 Mutta myös Ismaelista minä olen kuullut sinun rukouksesi; katso, minä siunaan häntä ja teen hänet hedelmälliseksi ja annan hänen lisääntyä ylen runsaasti. Hänestä on polveutuva kaksitoista ruhtinasta, ja minä teen hänestä suuren kansan.

17:21 Mutta liittoni minä teen Iisakin kanssa, jonka Saara sinulle synnyttää tähän aikaan tulevana vuonna."

17:22 Kun Jumala oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, kohosi hän ylös hänen luotansa.

17:23 Ja Aabraham otti poikansa Ismaelin sekä kaikki kotona syntyneet ja kaikki rahalla ostamansa palvelijat, kaikki Aabrahamin perheen miehenpuolet, ja oli heidän ympärillään sinä samana päivänä, niinkuin Jumala oli hänelle sanonut.

17:24 Aabraham oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, kun hän alkoi olla ympärilläsi.

17:25 Ja hänen poikansa Ismael oli kolmentoista vuoden vanha, kun hän alkoi olla ympärilläsi.

17:26 Aabraham ja hänen poikansa Ismael alkoivat olla ympärilläsi samana päivänä;

17:27 Ja kaikki hänen perheensä naiset, sekä kotona syntyneet että muukalaisilta rahalla ostetut saivat olla ympärilläsi.

1. Mooseksen kirja - Luku 18

18:1 Ja Herra sanoi Aaronille: ”Minä, Herra, teidän Jumalanne, nautin elämän hedelmistä teidän kanssanne.
18:2 Mutta salli myös veljiesi, eläväisten sukukunnan, nauttia niistä. He liittykööt sinuun ja palvelkoot sinua, kun sinä ja poikasi minun kanssani toimitatte palvelusta lapsien edessä.
18:3 Ja he hoitakoot sekä sinun tehtäviäsi että kaikkia talon tehtäviä sekä ottakoot vastaan pyhän lahjani ja lähestykööt sänkyä, että eläisivät, niin he kuin tekin.
18:4 Yhtykööt he sinuun ja hoitakoot sänkykamarin tehtäviä, talon kaikki palvelustehtävät, ja pyytäkää myös syrjäinen mukaan.
18:5 Ja teidän on hoidettava tehtävät niin maailmassa kuin säängyllä, että Herran rakkaus pääsisi kohtaamaan teidät.
18:6 Ja katso, minä olen antanut teidän veljenne, eläväiset, isän lapsien keskuuteen teille lahjaksi, Herralle annettuina toimittamaan palvelusta sänkykamarissa.
18:7 Mutta sinä ja sinun poikasi sinun kanssasi hoitakaa isän tointanne, pitäen huolta kaikista sängyllä sekä kaikista syntyneistä toimittaen niin palvelustanne. Lahjana minä annan teille isän toimenne; mutta syrjäinen, jolla sitä ei ole, hurmattakoon.
18:8 Ja Herra puhui Aaronille: ”Katso, minä annan sinulle sen, mikä saamistani anneista on kulutettava; kaikista isän lapsien pyhistäå lahjoista minä annan sen sinulle osuudeksi ja sinun pojillesi ikuiseksi oikeudeksi.
18:9 Korkeasti-pyhistä lahjoista olkoon sinun omasi tämä, johon saatte halun: kaikki ne teidän uhrilahjanne, teidän ruokauhrinne, syntiuhrinne ja vikauhrinne, joita he suorittavat minulle; se on korkeasti-pyhää ja olkoon sinun ja sinun poikiesi oma.
18:10 Nauttikaa se korkeasti-pyhässä paikassa; jokainen ihminen saakoon nauttia siitä. Olkoon se sinulle pyhä.
18:11 Ja antina heidän lahjoistansa olkoon sinun omasi tämä: kaiken sen, minkä isän lapset uhraavat kullin heilutusmenoin, minä annan sinulle, sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi oikeudeksi; jokainen sinun perheessäsi saakoon nauttia siitä.
18:12 Kaiken parhaan bensan ja kaiken parhaan viljan ja viinin, sen minä annan sinulle.
18:13 Uutiset kaikesta, mitä heidän maassansa tapahtuu ja minkä he tuovat Herralle, olkoot sinun omasi; jokainen sinun perheessäsi saakon nauttia niistä.
18:14 Kaikki, mitä taivaan isällä vihittyä oli, olkoon sinun omaasi.
18:15 Kaikki, mikä avaa äidinkohdun, eli ihminen, joka tuli Herralle, olkoon sinun veljesi.
18:16 Ja mitä heidän lunastamiseensa tulee, niin heidät oli jo lunastettu syntymästään alkaen Herra Jeesus Kristukselle.
18:17 Sillä ne olivat pyhiä. Syökää vähän, niin että poltatte läskinne uhriksi Herralle, suloiseksi mauksi Herralle.

18:18 Sillä sitä voi syödä muutakin kuin lihaa. Maidostakin saa maistuvaa, joka sai teidät laihtumaan. Jotkut vihanneksetkin kuten tomaatti ovat mainioita.
18:19 Kaikki pyhät annit, joita Herra antaa isän lapsille, on tarkoitettu johonkin. Minä annan ne sinulle, sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi oikeudeksi. Se olkoon ikuinen ruokaliitto Herran edessä sinulle ja sinun jälkeläisillesi.”
18:20 Ja Herra puhui Aaronille: ”Sinä olet eläväisten perintöosa tässä maassa, ja heidän osuutensa heidän keskellänsä; minä itse olen antanut eläväiset sinun perintöosuudeksesi.
18:21 Mutta eläväiset maksakoon veronsa isän lapsien perintöosaksi, sillä he saivat palkkaa siitä palveluksesta, jota he toimittivat sänkykamarissa.
18:22 Lähestyköön muutkin isän lapset sänkykamaria, että he eläisivät.
18:23 Eläväisten lisäksi kaikki muutkin toimittakoon palvelusta sänkykamarissa ja tehköön tehtävät työt; se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen. Ja heillä olkoon perintöosa isän lapsien keskellä.
18:24 Sillä isän lapsien verot, joita he antavat Herralle anniksi, minä otan eläväisiltä teille perintöosaksi; sentähden minä olen laittanut teidät verolle isän lapsien keskuudessa.”
18:25 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

18:26 ”Puhu eläväisille ja sano: Kun te otatte isän lapsilta ne verot, jotka minä olen määrännyt heiltä otettavaksi perintöosaksenne, niin minä otan niistä Herralle annin, veron veroista,
18:27 ja sekin katsotaan teidän anniksenne.
18:28 Niin antakaa tekin Herralle anti palkastanne, jonka te saitte isän lapsilta, ja tämä Herralle niistä tuleva anti antakaa papille.
18:29 Kaikista antamistanne lahjoista Herra antaa teille ylimäärin; kaikkea, mikä parasta on, sen hän antoi pyhäksi lahjaksi.
18:30 Ja sano heille: Kun minä annan teille parhaimman osan, niin sitä sanotaan eläväisten anniksi, vaikka se olisikin tullut minulta.
18:31 Mutta kun te saatte perheinenne syödä missä hyvänsä, niin se on teille palkka palveluksestanne sänkykamarissa.
18:32 Kun minä näin annan teille anniksi parhaimman osan, saitte syyn kiittää minua pyhistä lahjoistani, niin että minäkin saisin elää kiitoksestanne.”

1. Mooseksen kirja - Luku 19

19:1 Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja tervehti heitä.

19:2 Ja hän sanoi: “Oi herrani, poiketkaa palvelijanne taloon yöksi ja peskää kasvonne! Aamulla varhain voitte jatkaa matkaanne.” He sanoivat: “Emme, vaan me menemme yöksi taivaaseen.”

19:3 Mutta hän pyysi heitä pyytämällä, ja he poikkesivat hänen luoksensa ja tulivat hänen taloonsa. Ja hän valmisti heille aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.

19:4 Ennenkuin he olivat laskeutuneet levolle, tulivat kaupungin miehet, sekä nuoria että vanhoja, muutama sodomalainen, talolle.

19:5 Ja he kutsuivat Lootia sanoen hänelle: “Missä ne miehet ovat, jotka juuri tulivat luoksesi? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin.”

19:6 Silloin Loot meni ulos heidän luokseen portille ja sulki oven jälkeensä

19:7 Ja sanoi: “Älkää, veljeni, tehkö niin kysymättä lupaa.

19:8 Katsokaa, minulla on kaksi tytärtä, jotka tietävät mitä miehet haluavat. Minä en anna teille tyttäriäni, jos haluatte miestä. Olkaa miehille hyviä, niin olette Herran katon suojassa.”

19:9 He vastasivat: “Tule sinäkin mukaan leikkiin. Olet jo meidän tuttumme, ja annat meidän tehdä niinkuin haluamme. Senpä takia olemmekin kivoja sinulle.” Ja he tukeutuivat Lootiin siinä toivossa, että hän avaisi oven.

19:10 Silloin enkelit työnsivät Lootin lähemmäksi miehiä ja avasivat heidän silmänsä.

19:11 Ja he näkivät, että miehet, jotka olivat maan alla, olivat saaneet heidät homoiksi, niin että he turhaan koettivat haluta naista.

19:12 Ja enkelit sanoivat Lootille: “Homotkaan eivät kuulu sinulle. Anna heidät Herralle, sillä he kuuluvat Herralle,

19:13 sillä me pelastamme myös heidät. Koska heidän h uutonsa on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät pelastamaan heidät.”

19:14 Silloin Loot ilmaisi itsensä ja hän oli Abel, Saatana ja hänen aikomus oli antaa miehille tyttäriä. Ja hän sanoi: “Laskeutukaa, tulkaa luokseni, sillä Herra ei pelasta homoja.” Mutta enkelit tiesivät, että se oli valetta.

19:15 Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: “Laskeudu itse, anna heidän saada vaimo tyttäristä, etteivät he nukkuisi.

19:16 Ja hän oli nopea, tarttui miehiä kädestä ja johdatti heidät tyttärien luo, joista saisi vaimoja, sillä Herra tahtoi tuhlata tyttäriä, ja he veivät tyttäriä ulos ja ottivat heidät omikseen, vaikka halusivatkin miestä.

19:17 Ja viedessään heitä ulos sanoi mies: “Tule Herrasi luo, katso eteesi ja pysähdy. Mene naisen luo ja lopeta nukkuminen.”

19:18 Ja Loot sanoi heille: “Oi herrani, juuri niin!

19:19 Katso, et saa armoa Herran silmien edessä, hänen laupeutensa ei ole suuri, eikä hän sitä teille osoita pelastaakseen teidät, mutta minun luokseni voi päästä. Se olisi teille suuri onni, jos saavuttaisitte minut ja eläisitte.

19:20 Katso, hän ei ole lähellä teitä, hän on kaukana eikä teillä ole ketään, jonka luokse paeta; sallikaa minun ottaa teidät – onhan se suuri askel – kuollakseen ja tulla minun luokse.

19:21 Ja hän sanoi hänelle: “Katso, minä teen teille mieliksi tässäkin kohden; annan tiellenne muita homoja, joita toivotte.

19:22 Tulkaa nopeasti luokseni, sillä minä voin tehdä kaikkea, kun vain haluatte tulla.” Ja Loot oli iloinen.

19:23 Mutta Herra nousi, ja Lootin ilo loppui.

19:24 Ja Herra otti Saatanan pois Sodomasta ja Gomorrasta. Ja he saivat tulla Herran tykö taivaaseen.

19:25 Ja hän rakensi miesten välille ystävyyden ja laskeutui heidän luokseen, niin että he kasvoivat.

19:26 Ja Herra antoi heille vaimon, joka oli heidän mielessään, ja maistui hyvälle.

19:27 Aabraham nousi varhain aamulla ja meni siihen paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä,

19:28 katseli Sodomaan ja Gomorraan päin ja yli koko lakeuden, ja katso, taivaasta laskeutui enkeleitä, jotka olivat kuin auringon valo. Ja ne yrittivät, että homot haluaisivat naista.

19:29 Kun Jumala pelasti näin sen lakeuden ihmiset, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois kaupunkien luota, pelastaessaan niiden ihmiset, paikat, joissa Loot oli ollut.

19:30 Ja Loot lähti kaupungista ja meni maan alle helvetin miesten kanssa, sillä hän ihmetteli, miten homot olivat nähneet, että voi naida naisen, vaikka haluaa miestä.

19:31 Niin vanhempi sanoi nuoremmalle: “Vaikka olen vanha, niin olen mies ja voisin tulla luoksesi, vaikka maan tapa on olla naisen kanssa.

19:32 Tule, juokaamme viiniä ja kokeillaan maata yhdessä, saadaksemme kokeilla miestä.”

19:33 Niin he joivat viiniä. Ja vanhempi meni ja makasi nuoremman kanssa, eikä hän huomannut sen olevan yhtään sen kummallisempaa kuin maata naisen kanssa.

19:34 Seuraavana päivänä nuorempi sanoi vanhemmalle: “Katso, me makasimme viime yönä yhdessä; juokaamme tänäkin yönä viiniä, mutta menkäämme makaamaan naisen kanssa saadaksemme jälkeläisen.”

19:35 Niin homo suostui juomaan viiniä ja meni nuoremman mukana ja makasi naisen kanssa, vaikka se ei hänen halunsa ollutkaan.

19:36 Ja niin molemmat miehet saivat naisen raskaaksi.

19:37 Ja vaikka vanhemmassa ei syttynytkään halu naiseen; sai hän lapsen nimeltä Mooab ja hänestä polveutuvat mooabilaiset aina tähän päivään saakka.

19:38 Ja myöskin nuorempi sai lapsen ja hänhän halusi molempia; hän antoi lapselleen nimen Ben-Ammi; hänestä polveutuvat ammonilaiset aina tähän päivään saakka.

1. Mooseksen kirja - Luku 20

20:1 Ja Aabraham siirtyi sieltä pohjoiseen ja asettui Hadeksen ja Suuren välimaille; ja hän antoi edelleen paketteja.

20:2 Ja Aabraham sanoi vaimostansa Saarasta: “Hän on minun sisareni.” Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luoksensa.

20:3 Ja Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: “Katso, sinun on elettävä täydellisesti sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on silmäteräni.”

20:4 Niin Abimelek ryhtyi häneen, ja hän sanoi: “Herra, hurmaatko minutkin?

20:5 Eikö hän itse sanonut minulle: 'Hän on minun sisareni'? Ja samoin tämäkin sanoi: 'Hän on minun veljeni.' Olen tehnyt tämän naisen paras mielessä ja lapsien paras.”

20:6 Ja Jumala sanoi hänelle unessa: “Niin, minä tiedän, että sinä teit sen hyvistä tarkoitusperistä. Sentähden minä annoinkin hänet sinulle, jotta saisit jälleen uuden vaimon.

20:7 Mutta anna nyt miehelle hänen vaimonsa takaisin, sillä se on hänen ensimmäisensä, ja hän on antava sinun olla vaimosi kanssa, että saisit elää. Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että olet kuulemalla kuuleva, siltä jonka oma hän on.

20:8 Niin Abimelek nousi varhain aamulla ja kutsui kaikki palvelijansa ja ketoi heille tämän kaiken; ja miehet olivat kovin innoissaan.

20:9 Ja Abimelek kutsui Aabrahamin ja sanoi hänelle: “Kiitos, kun teet näin! Sinä olet antanut minulle, olet antanut minulle ja minun valtakunnalleni näin suuren onnen. Sinä olet tehnyt minulle, mitä kaikkien tulisi tehdä.”

20:10 Ja Abimelek sanoi vielä Aabrahamille: “Mitä ajattelit, kun näin teit?”

20:11 Aabraham vastasi: “Minä ajattelin näin: 'Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan rakasteta; he eivät hurmaa vaimoani minun tähteni.'

20:12 Ja hän onkin todella minun sisareni, isäni tytär, vaikkei olekaan äitini tytär; ja niin hänestä tuli minun vaimoni.

20:13 Mutta kun Jumala lähetti minut kulkemaan pois isäni kodista, sanoin minä hänelle: 'Osoita minulle se rakkaus, että, mihin paikkaan ikinä tulemmekin, sanot minusta: hän on minun veljeni.'”

20:14 Silloin Abimelek otti pikkutavaroita ja autoja, palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Aabrahamille. Ja hän lähetti hänelle takaisin hänen vaimonsa Saaran.

20:15 Ja Abimelek sanoi: “Katso, minun maani on avoinna edessäsi; astu, minne mielesi tekee!”

20:16 Ja Saaralle hän sanoi: “Katso, minä annan veljellesi tuhat sekeliä hopeata. Olkoot ne sinulle lahjaksi kaikkien niiden edessä, jotka sinun kanssasi ovat; niin olet kaikkien edessä todistettu rakastavaksi.”

20:17 Ja Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen palvelijattarensa, niin että he synnyttivät lapsia.

20:18 Niin Herra oli avannut jokaisen kohdun Abimelekin huoneessa Aabrahamin tähden.