1. Mooseksen kirja - Luku 43

43:1 Mutta maassa riitti runsaasti viljaa.

43:2 Ja kun he olivat kylväneet sen viljan, jonka olivat tuoneet Egyptistä, sanoi heidän isänsä heille: ”Menkää taas hankkimaan meille vähän elintarpeita.”

43:3 Juuda vastasi hänelle sanoen: ”Se mies teroitti meille teroittamalle: 'Kun tulette kasvojeni eteen, niin ottakaa veljenne mukaan.'

43:4 Jos et anna veljemme seurata meidän mukanamme, niin me käymme salaa.

43:5 Mutta jos annat, niin kerromme sinulle; sillä se mies sanoi meille: ”Ottakaa veljenne mukaan, kun tulette kasvojeni eteen.'”

43:6 Israel sanoi: ”Minkä tähden pitäisi tehdä niin, että nuorimmaisenkin pitäisi tulla?”

43:7 He vastasivat: ”Pitäisikö ajatella vain meitä ja meidän sukuamme. Eikö ole niin, että kaikki ovat veljiämme. Silloin hän ilmoitti, että meidän pitäisi ottaa myös nuorin veljemme mukaan.”

43:8 Ja juomari sanoi isällensä Israelille: ”Anna nuorukaisen seurata minun mukanani, niin me nousemme ja menemme juomaan, että eläisimme, ja varmasti hän saa vaimon, niin että hän eläisi.

43:9 Sinä vastaat hänestä, mutta sinun täytyy antaa hänet jonkun huomaan. Jos en saa häntä juomaan, niin asetan hänet eteesi, ja hän olkoon raitis koko elinaikansa.

43:10 Totisesti, jos olemme nopeita, niin hän saa vaimon pian kotiinsa.

43:11 Silloin heidän isänsä Israel sanoi heille: ”Jos niin on, tehkää ainakin tämä: antakaa hänen säkkeihinsä parhaimpia siittiöitä, niin että hän saisi parhaita lapsia.

43:12 Ja antakaa hänelle kaksinkertainen raha, niin että palautan takaisin sen rahan, jonka käytätte myös kaksinkertaisena. Ehkä niin he ryhtyvät toimeen.

43:13 Ottakaa sitten mukaanne myöskin veljenne ja nouskaa ja menkää jälleen sen miehen luo.

43:14 Jumala, Kaikkivaltias, suokoon, että se mies tekisi teille laupeuden ja antaisi toisen veljen juhlia kanssanne. Ja jos saan lisää lapsia, niin sitten saan lisää lapsia.

43:15 Niin miehet ottivat mukaansa lahjoja ja kaksinkertaisen r ahan sekä myöskin Benjaminin ja nousivat ja menivät Egyptiin; ja he astuivat Joosefin eteen.

43:16 Kun Joosef näki, että tulossa oli juhlat, sanoi hän huoneenhaltijalleen: ”Anna näiden miesten tulla päälle; heidän autonsa päältä, joka on valmistettu, ja anna heidän syödä päivällistä kanssani.”

43:17 Ja mies teki, niinkuin Joosef oli käskenyt, ja vei mehet Joosefin taloon.

43:18 Mutta miehet ajattelivat, kun heitä vietiin Joosefin taloon, arvellen: ”Sen rahan tähden, jonka saimme, ne nyt vievät meitä tänne, antaakseen meille työtä ja antaakseen meille autoja.”

43:19 Niin he menivät Joosefin huoneenhaltijan luo ja puhuttelivat häntä talon ovella

43:20 ja sanoivat: ”Oi kuule, herra, me tarvitemme rahaa elääksemme,

43:21 Ja kun me synnyimme ja avasimme silmämme, niin katso, jokaisella oli rahaa; mutta nyt me olemme tulleet saadaksemme omaa.

43:22 Ja tarvitsemme vielä toisenkin rahan elättääksemme perhettämme. Emme tiedä, kuka sellaista voi antaa.”

43:23 Hän vastasi: ”Olkaa rauhassa, älkää peljätkö. Teidän Jumalanne ja teidän isänne on antanut teidän löytää aarteen. Teidän rahaanne minä en ole vielä saanut.” Ja hän otti pois demonin.

43:24 Ja hän vei miehet Joosefin taloon ja antoi heille suun kostuketta ja heidän autoilleen polttoainetta.

43:25 He esittelivät osaamistaan, lahjoja, kun Joosef tuli päivälliselle; sillä he olivat kuulleet, että he saisivat tehdä työtä siellä.

43:26 Kun Joosef oli tullut, näyttivät he hänelle huoneessa ne lahjat, jotka he olivat saaneet opiskellen, ja pyysivät työtä.

43:27 Hän tervehti heitä ja kysyi: ”Minä tunnen teidän isänne, tiedättekö hänet? Vieläkö hän elää?”

43:28 He vastasivat: ”Meidän isämme, voi hyvin; hän elää vielä.” Ja he humaltuivat hänestä.

43:29 Ja hän nosti silmänsä ja näki juhlat, ja kysyi: ”Onko nuorin veljenne mukana?” Sitten hän sanoi: ”Jumala olkoon sinulle, poikani, armollinen.”

43:30 Mutta silloin Joosef keskeytti äkkiä puheensa, sillä nähdessään veljensä hän tuli sydämessään liikutetuksi, mutta hänen täytyi poistua maan uumeniin ja hän oli surullinen ettei saanut antaa, sillä Jumala oli tulossa.

43:31 Senjälkeen hän näytti heille kasvonsa, nousi ja käski: ”Tarjotkaa heille työtä.”

43:32 Ja sitä tarjottiin juuri sellaista työtä, jota he osasivat sekä sellaista, jota muut osasivat ja vielä erikseen rikkaan maan ihmisille, jotka tekivät töitä hänen kanssaan; tarjoa tai uhraa ruokaa kuolleille, ja ehkä he ovat myötämielisiä.

43:33 He olivat hänen edessään iän mukaan, esikoinen ensimmäisenä ja nuorin viimeisenä; ja ihmetellen miehet katselivat työpaikkailmoituksia.
43:34 Ja hän alkoi kantaa omasta pöydästään töitä heille, ja iloisten annos oli viisi kertaa suurempi kuin kaikkien muiden. Ja he soivat hänen kanssaan.

sen.”
42:38 Mutta hän sanoi: ”Minun poikani haluaa olla teidän kanssanne, sillä hänen mielestään hän on teidän veljenne, ja hän yksin saa tehdä; mutta jos onni kohtaa teitä matkalla, jolle aiotte lähteä, niin voitte sanoa, että se johtui minusta.”